Minne ja miksi?

Mikä camino de Santiago?


Camino de Santiago on Euroopan laajuinen pyhiinvaellusreitistö, jota seuraten vaeltajat ovat keskiajalta asti kulkeneet Santiago de Compostelan kaupunkiin. Reiteistä eniten kuljettu on Camino Francés, minne minäkin nyt suuntaan. Reitistö kuuluu myös Unescon maailmanperintökohteisiin noin 1800 historiallisesti merkittävällä rakennuksellaan. Camino de Santiago tunnetaan myös nimillä Jaakontie, Way of Saint James sekä Chemin de Saint Jacques.

Aloitan matkani Pyreneiden vuoriston juurelta läheltä Ranskan rajaa Roncesvallesin kylästä ja kävelen reitistöä seuraten Santiago de Compostelaan, tai jos aikaa jää, Atlantin rannalle Finisterraan saakka. Matkaa tulee tämän suunnitelman mukaan 750-840 kilometriä. Aikaa minulla on kävelyyn 30 päivää ja lisäksi muutamia päiviä varattuna matkoja varten sinne ja takaisin. Lähden Suomesta 21.11. ja palaan jouluaattona 24.12. Yhdelle päivälle kävelymatkaa tulee siis keskimäärin 25 kilometriä.


Tarinan mukaan Jeesuksen opetuslapsen Jaakobin luut kuljetettiin hänen kuoltuaan caminoa pitkin Santiago de Compostelan kaupunkiin. Kaupungin nimi tarkoittaakin Jaakobia, joka lepää tähtien alla olevalla kentällä. Alunperin caminon kulkeminen oli katolisessa perinteessä tapa kunnioittaa pyhimystä ja sovittaa pahat tekonsa. Jossain vaiheessa Espanjan valtio antoi myös vangeille mahdollisuuden sovittaa tekonsa kulkemalla caminoa pitkin Santiagoon. Nykyään caminoa kulkevat kaikenlaiset ihmiset ja heidän taustansa jaa syynsä vaellukselle ovat monenlaisia.

Miksi Espanjaan vaeltamaan?


Vuonna 2009 olin vaihto-opiskelijana Santiago de Compostelan yliopistossa ja asuimme mieheni Tuomaksen kanssa silloin puoli vuotta Espanjassa. Yliopiston lukukauden päätyttyä jäimme vielä Espanjaan ja kävelimme ensimmäisen caminomme Ranskan puolelta Saint Jean Pied de Portista Santiagoon. Kokemus oli hieno ja kipinä jäi kytemään.

Huomasin lokakuun lopulla kalenterini ammottavan tyhjyyttään koko joulukuun osalta. Erityispedagogiikan opintojeni lopputyö oli määrä palauttaa marraskuun puolen välin jälkeen eikä myöskään työpaikallani ollut joulukuussa paljonkaan tekemistä. Aika oli  juuri sopiva caminon toteuttamiselle. Melko nopeasti lennot olikin jo sitten ostettu ja kuukausi varattu reissua varten. Tuomas olisi myös tullut mielellään mukaan, mutta sairaanhoitajan opinnot estivät häntä lähtemästä tällä kertaa.

Omat syyni caminolle ovat monet. Haluan haastaa itseäni tuolla sekä fyysisesti että psyykkisesti vaativalla matkalla. Nautin hitaasta kulkemisesta (autokyytiin verrattuna) ja maisemien verkkaisesta vaihtumisesta. Kävellen saan kokea ohi kulkevat paikat monipuolisemmin kuin auton tai junan ikkunasta katsellen. Tuon kuukauden aikana minulla on reilusti aikaa kohdata itseni, Jumala ja matkan varrella tutuksi tulevat ihmiset.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti